Alpit

Alpit

lauantai 5. joulukuuta 2020

Birgitta, pirullinen mimmi ūüėÖ

T√§n√§√§n k√§vin nelj√§tt√§ kertaa Birgitan polulla. Lemp√§√§l√§n alueella kiert√§v√§n noin 50 km:n pituisen retkeilyreitin olen nyt tutkinut melko kattavasti ja t√§ytyy sanoa, ett√§ ei tuo Birgitta ole yht√§√§n kiltti mimmi vaikka reitist√∂ on todella hyvin merkitty ja reitill√§ on toinen toistaan hienompia laavuja ja nuotiopaikkoja.  



Polkujuoksijalle reitti tarjoaa teknisen leikkikent√§n josta kuitenkin on leikki kaukana. Juurakkoa,  kivikkoa ja melko suuriakin korkeuseroja on jopa minun makuuni liikaa. Jos edell√§ mainitut tekij√§t eiv√§t haittaa, saa Birgitan poluilla tehty√§ loistavan treenin.  Tuolla juokseminen vaatii tasapaino, ketteryytt√§, lihasvoimaa ja vahvoja keuhkoja ūüėÖ T√§n√§√§n lis√§haasteen reitille toi loska, joka teki juurista todella liukkaita, eik√§ ilman pannuja t√§n√§√§n selvitty. Kuvat otettu Siisj√§rven ja Siisj√§rven kukkulan suunnilta. 




Lenkin p√§√§tteeksi nuotiolla paistetut pitsat oli arjen luksusta. Tuonne varmasti tulee menty√§ juoksentelemaan uudelleenkin, koska polut tuolla ei juoksemalla kesken lopu. 



lauantai 21. marraskuuta 2020

Varjoköykkyri

Nutsin pojat j√§rjest√§v√§t t√§h√§n aikaan vuodesta Kempeleell√§ juoksuiloittelun, jossa laskettelurinnett√§ kiivet√§√§n yl√∂s ja toiselta puolelta juostaan alas. Kuullostaa kivalta tavalta viett√§√§ pikkujoulua. Harmi vaan ettei noin pitk√§lle viitsi aina l√§hte√§ ajelemaan, mutta ei h√§t√§√§. TTC: n Polkuparta Juha on jo muutaman kerran kutsunut joukot Varjok√∂ykkyriin Aulangolle. Sinne siis otettiin aamulla suuntia. Kierrett√§v√§ reitti on ns Tornilooppi, jossa noustaan Aulankoj√§rven rannasta yl√∂s n√§k√∂tornille entist√§ pujottelurinnett√§ ja tornin ohi l√§hdet√§√§n juoksemaan alam√§ke√§, joka p√§√§ttyy taas Aulankoj√§rven rannan tuntumaan. Mittaa kierrokselle tulee n 1300 metri√§ ja nousua tulee n 73 m. 

Tavoitteena minulla oli ensin juosta marrasputken pakollinen osuus ja seh√§n meni reilussa kahdessa kierroksessa. Seuraava tavoite oli viihty√§ reitill√§ tunti. Siis t√§m√§ homma ei todellakaan ole kivaa ja kyll√§styn kiert√§miseen yleens√§ melko pian. Alle tunnissa olin kiert√§nyt viisi kierrosta ja sekin olisi ihan riitt√§nyt treeniksi. L√§hdin kuitenkin Timon ja Sailan mukana j√§lleen uudelle kierrokselle ja sen j√§lkeen olikin selv√§√§ ett√§ verttitonni juostaan t√§n√§√§n eli 14 kierrosta. En edes muista milloin olen viimeksi t√§m√§n tyyppist√§ treeni√§ tehnyt, varmaan joskus viime talvena ja siihen n√§hden olen eritt√§in tyytyv√§inen, ett√§ aikaa tuohon tonniin kului noin 2.5 h. 


N√§it√§ m√§kitunkkauksia pit√§√§ jatkossa tehd√§ s√§√§nn√∂llisesti ja v√§lill√§ varioiden portaissa. Treeni vei t√§n√§√§n naisesta voiton.  Kotiin p√§√§sty√§ ja  sy√∂ty√§ni sammuin sohvalle kuin se kuuluisa saunalyhty :D


torstai 19. marraskuuta 2020

Phoenix

Viimeisin p√§ivitys on n√§k√∂j√§√§n maaliskuun alulta, maaliskuun lopulla maailma muuttui. Koko loppuvuosi piti suunnitella uusiksi. Suurin pettymys oli tietenkin UTMB:n siirtyminen vuodella eteenp√§in. Tosin jo ennen kisaorganisaation virallista ilmoitusta siirrosta olin p√§√§ss√§ni luopunut kisasta ja himmannut treeni√§. Oli hankalaa mietti√§ mit√§ keksii tilalle ja viitsiik√∂ edes kisata mit√§√§n kovin kummoista kun ei oikein ollut treenimotivaatiotakaan peruuntumisten vuoksi. Peruuntuneen Karhunkierroksen kisan tilalle k√§vin toukokuussa kaveriporukalla juoksemassa Oulangalta Rukalle 57 kilometri√§ ja se sujuikin ilman mit√§√§n ongelmia ja hauskaa oli. Yksi ihan parhaista juoksuista. 



Koko kes√§ meni ilman mit√§√§n suurempaa ajatusta kisaamisesta ja sitten loppukes√§st√§ kun p√§√§h√§n tuli ajatus osallistua Vaarojen maratonilla 131 km kisaan niin t√§m√§n p√§√§t√∂ksen j√§lkeen mursin poluilla juostessani kylkeni ja murtuneen kylkiluun potemisessa menikin sellainen kuusi viikkoa ja Vaarat piti unohtaa :D Onneksi p√§√§koppani sekoamiselta pelasti muuten luonnossa liikkuminen ja sit√§ tulikin tehty√§ kiitett√§v√§sti. Vierailin kes√§n ja alkusyksyn aikana l√§hes kymmeness√§ kansallispuistossa retkeillen. Melontakurssin suoritin hein√§kuussa ja se olikin ollut monen vuoden haave. Vesill√§ aukeaa ihan uudet ulottuvuudet luontoliikkujalle. Riippumattoilusta ja er√§ilyst√§ onkin tullut rakas harrastus ja sopii rauhoittavana vastapainona polkujuoksulle loistavasti. Retkeilless√§ ei tarvitse paahtaa kiireell√§ kaikista hienoista maisemista ohi. 







Lokakuun lopussa pääsin taas mukaan vähän treenitunnelmaankin, mutta motivaatio oli edelleen todella hukassa. Lenkille sai vääntäytyä väkisin ja se tuntui kohtuu raskaalta. Sitten onneksi tuli marraskuu ja päätin osallistua marrasputkeen tavoitteena motivaation palauttaminen ja peruskunnon kohottaminen. Nyt on marraskuun puoliväli ohitettu ja olen jo saavuttanut tavoitteeni. Treenimotivaatio on tapissa, en malttaisi odottaa seuraavaa päivää ja sen tuomia liikunnallisia iloitteluita :D Olen myös aloittanut voimatreenit ja salilla tulee viihdyttyä jo useampana päivänä viikossa. Treenillä pyrin saamaan jalkoihin kimmoisuutta ja taloudellisempaa juoksua voiman kautta. Onnea on työkaverit, jotka jaksavat hikoilla salilla mukana :)

2021 vuoden tavoitteet on kirkkaana mielessä ja kohti niitä mennään levollisin ja luottavaisin mielin. Nyt on sellainen tunne, että on mun vuoro loistaa kaikkien vastoinkäymisten jälkeen :)




lauantai 7. maaliskuuta 2020

Monipuolista tekemistä.

Helmikuun alussa pientä takapakkia tuli vanhan perussairauteni merkeissä ja sen perään iski flunssa. Nämä estivät liikunnan tehokkaasti noin kolmen neljän viikon ajan. Helmikuun lopulla lähdettiin perheen kanssa Kuusamoon ja siellä tuli ulkoiltua lähes puolet vuorokaudesta. Kävin moikkaamassa tietysti vanhaa ystävää Myllykoskea ja sen isosiskoa Kiutaköngästä.



Hiihtelin lasten kanssa mökin viereen tehdyllä ladulla ja kävin Rukan unelmabaanallakin hiihtämässä. Eniten tuli kuitenkin patikoitua tykkylumisilla vaaroilla. Valtavaaran ja Riisitunturin maisemat jaksoivat hämmästyttää. Mäkien kiipeäminen sai hymyn korviin ja olin onnellisimmillani.







Kuntivaaralle hiihto metsäsuksilla oli ehkä kuitenkin henkeäsalpaavin kokemus. Puuterilumella hiihto vaaran laelle auringon laskiessa sai silmät kostumaan. 4.5 km ylämäkeen hiihtoa kävi hyvästä kuntoilustakin ja näkymät ylhäällä oli palkitsevia.





Hiihtoloman j√§lkeen juoksutreenit on l√§htenyt ihan hyvin vauhtiin ja mik√§ t√§rkeint√§ motivaatio treeneihin on huippukorkea. Nyt pit√§√§ alkaa lis√§√§m√§√§n tehoja ja m√§√§ri√§ kes√§√§ kohti. Polvikin on ollut yll√§tt√§v√§n hyv√§ss√§ kunnossa. T√§n√§√§n olin juoksuseurana maratonia juoksevalle yst√§v√§lle Minnalle. 16 kilsaa meni tosi nopeasti kun oli paljon puhuttavaa. Minna jatkoi juoksua yksin ja todellakin juoksi itsekseen maratonin. Kova veto. Huomenna p√§√§sen nauttimaan Aulangon poluista pitkiksen verran kahden muun juoksukaverin kanssa. Mahtava juoksuviikonloppu t√§st√§ kehkeytyi. 






sunnuntai 9. helmikuuta 2020

Piristystä treeneihin

Hämeenlinna ja sen lähialueet on polkujuoksijan taivas ja polkuja täällä riittää. Silti välillä tutut polut alkaa maistumaan puulta. Näin on käynyt välillä itsellekin ja siihen lääkkeeksi olen talven aikana käynyt tutstumassa uusiin polkuihin hieman kotinurkkia kauempana. Tammikuussa käytiin Aitoossa Laipanmaalla juoksemassa Hirvijärven kierros. Hämeenlinna oli tuolloin täysin lumeton ja olikin yllätys, että Pälkäneellä lunta oli ihan kunnolla. Pientä metsäautotietä ajaessa Pihtilammelle auton pohja laahasi lumessa. Jännitysmomentista huolimatta selvittiin starttiin. Maisemat tuolla kierroksella oli ihan kohtalaisen hienot. Tunnelmaa latisti kuitenkin isot hakkuuaukeat. Polku tuolla oli pääsääntöisesti melko teknistä eli jos etsii helppoa juostavaa reittiä ei tuo Laipanmaa ole ensimmäinen vaihtoehto.




Toinen kiva kohde alle tunnin ajolla Hämeenlinnasta on Liesjärven kansallispuisto. Siellä riittäisi tutkittavaa parillekin päivälle. Nyt kävimme juoksemassa Kyynärharjulla ja matkattiin Kasvetisen laavulle. Tuolla polku on välillä todella haastavaa; juurakkoa ja kivikkoa, mutta välillä on helpompaa alustaa ja ilahduttavan paljon pitkospuita. Metsä tuolla on osittain todella vanhaa ja niin paljon sammalta en ole nähnyt oikeastaan missään kuin tuolla Peukalolammin tienoilla (saatoin muistaa paikan väärin). Eksymään ei pääse hyvien reittimerkkien vuoksi.




Helmikuussa k√§vin my√∂s juoksemassa Janakkalan Kolmilammilla ja se olikin kiva tuttavuus t√§ss√§ ihan l√§hell√§. Matkaan voisi l√§hte√§ Turengistakin ja juosta polkuja pitkin Kiipulan kautta Kolmilammille ja takaisin. Matkaa t√§lle reitille tulisi noin 30 km. Nyt startattiin Kolmilammin lavalta ja k√§ytiin k√§√§ntym√§ss√§ Helvetinvuorella. Polkuja tuolla alueella on monelle erilaiselle reitille ja nyt saatiin vain esimakua niist√§. Suunnittelin jo mieless√§ni maastopy√∂r√§ilyreissua H√§meenlinnasta Kolmilammille ja takaisin. Reilun 50 km matka tuosta tulee helposti. Polku tuolla oli helppoa tosin m√§kist√§. Tuonne on ment√§v√§ pian takaisin. 




Viimeisin tutustuminen uusiin polkuihin tapahtui Birgitan polulla. Ehdin käymään vain pienen raapaisun tuolla ja sen perusteella haluan mennä tuonne tutkimusmatkalle uudelleenkin. Polut oli hyvin merkitty. Polku menee monessa kohtaa vesistön vieressä, mikä antaa paljon kaunista katseltavaa, mikäli nyt katseen voi nostaa polusta. Polku tuolla oli nimittäin haastavaa ja juurakkoista. Nyt maa oli jäässä, mutta oli havaittavissa, että sulan aikaan tuolta ei kuivin jaloin selviäisi. Polku kulkee Vuoreksesta Lempäälään saakka ja matkaa tuolle tulee muistaakseni 50 km.







T√§n√§ talvena olen viel√§ suunnitellut k√§yv√§ni Isoj√§rven kansallispuistossa ja Sipoonkorvessa. Tosin kyll√§ n√§m√§ kotipolut taas maistuu ihan mukavasti. Kev√§tt√§ kohti menn√§√§n.  












perjantai 10. tammikuuta 2020

Juoksut jatkuu.

Vuosi 2019. Mitä siitä voisi kirjoittaa. Vuosi oli hengähdystauko vähän kaikesta. Ehkä sen voisi kiteyttää sanomalla että ei napannut, kiinnostanut, enkä jaksanut edes välittää. Juoksu jäi todella vähäiseksi. Aikaisemmin motivaation puute on ollut ahdistava kokemus ja jotenkin sellainen asia, joka yli oli päästävä nopeasti. Nyt monttu sai olla ihan rauhassa ja kasvaa heinää. Ihan sohvaperunana en vuotta viettänyt. Bodomilla kävin fiilistelemässä kavereiden kanssa. Karhunkierroksella kävin kokemassa pään hajoamisen juuriin ja motivaation puutteeseen. Kopparnäs Coast Trail oli kiva uusi kokemus, vaikkakin 29 asteen helle hieman latisti tunnelmaa. Maalissa juoksin suoraan mereen :D



Pyöräilystä tuli hyvä korvaava laji. Pyöräilin pääasiassa maastossa, mutta uuden pyörän myötä myös maantiellä tuli ajettua muutama lenkki. Kävin jopa ensimmäisessä maastopyöräilykisassa Kiipulassa ja sekös oli kivaa puuhaa. Vuoden aikana tuli tehtyä ihan just sitä mitä halusin, enkä asettanut itselleni mitään tavoitteita.




Polvi oli oikukas koko vuoden ja oikeastaan kesällä se oli niin kipeä, että luulin jo juoksujeni olevan kokonaan ohi. Olin viikkoja juoksematta ja annoin polven tulehduksen parantua rauhassa. Oikeastaan vasta loka- marraskuussa aloittelin paluuta poluille ja joulukuussa juoksut jatkui vähäisillä määrillä polvea kuullosstellen. Muutaman pidemmän lenkin tein ja polvi ei niistä kipeämmäksi tullut. Pääsin käymään jopa Pienellä Karhunkierroksella juoksemassa tyttären kanssa ja se oli oikeastaan koko vuoden kohokohta. Aloin pikkuhiljaa ihastumaan juoksuun uudelleen.



Nyt sattui k√§ym√§√§n viel√§ niin, ett√§ onnetar oli suotuisa UTMB arvonnassa ja olen mukana t√§n√§ vuonna 170 km matkalla. T√§m√§ kisa on ollut haaveena ja tavoitteena useamman vuoden ajan. Viime vuonna arpa ei osunut kohdalle, mik√§ olikin lopulta varmasti onni. T√§n√§ vuonna olen riitt√§v√§n n√§lk√§inen ja uskon, ett√§ treenit maistuu. Haluan jo p√§√§st√§ kunnolla s√§√§nn√∂llisen treenin pariin ja odotan tapahtumaa innolla. Kirjoittelen t√§√§ll√§ blogissa treeneist√§ kohti tuota 170 kilometrin monsteria. Sunnuntaina k√§v√§ist√§√§n Liesj√§rven poluista nauttimassa ja se voisi toimia l√§ht√∂laukauksena kohti hienoa seikkailua.